Chest, tuo tunteiden tulkki, on synnyttänyt uuden albumin, joka syväluotaa saliäijän tunne-elämää. Chestin kolmas pitkäsoitto, Et sitten varmistanut, jyrähtää käyntiin raastavalla raidalla Sinä tarjosit vain magnesiumia. Tragedia syvenee entisestään kappaleessa Murheellisten treenien maa. Levy on tunnelmaltaan raskas kuin viimeinen pakkotoisto. Ainoa palauttava kappale on kuudes raita, Punttimummo, jossa toiveikkuus nostaa murjottua päätään: sata kiloa penkistä nostava/on tuo nainen kuumottava/houkutat, koukutat niinku seireeni/tahdon olla sun personal traineri/sulle kannustukseni antaisin/treenikassisi aina kantaisin/magnesiumit sulle viskaan ja/prodejuomatörppösi tiskaan ma.
Chestin ääni on vahva. Viime syksynä penkkipunnerrusta tehdessä syntynyt lievä trachea-vamma tuo ääneen lisää miehekästä karheutta, josta 50Cent voi vain uneksia. Räppääminen sujuu hyvin myös tankeroenglanniksi kappaleissa Get Big or Die Tryin', Markka in my Mind ja Still Got the Bench for You. Viimeinen raita, Puntit on ikuisia, sopisi hyvin olympiastadionille. Levy on kokonaisuutena raskas, voimakas, hapokas ja tanniininen. Jälkimaku on metallinen. Levy tuskin avautuu koko raskaudessaan alle satakiloa penkkaaville henkilöille - viimeistään kappaleet Salibaatti ja Et sitten varmistanut jäävät arvoituksiksi, ellei markka ole noussut suorille käsille. Levyä tehdessä on vahingoitettu elimiä (ainakin munuaisia liialla proteiinilla ja maksaa särkylääkkeillä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti