lauantai 12. elokuuta 2017

Kuljulaisen kupoliteltta

Olin lopultakin lähdössä Lappiin lankomiehen kanssa. Reitti Nordkappiin oli suunniteltu etappeineen kaikkineen, ja soittolistaa oli hiottu koko kevät – unohtamatta Junnu Vainiota ja Kaamasen tiellä kaahaamista. Kaikki muu oli pakattu, mutta veljen legendaarinen Halti Spider -retkiteltta oli vielä tulossa Suomen Turusta Ähtärin Matkahuoltoon.

Viimein koitti se päivä, jolloin saapumisilmoitus pärähti puhelimeen, ja kurvasin kiekot soikeina hakemaan nyssäkkää mielikuvitusfanfaarien (Bill Conti: Gonna Fly Now) soidessa. Fanfaarit päättyivät kuin leikaten, kun tiskin takana seisova kesäpoika pudisti päätään ja raapi tummakarvaista leukaansa:
– Eeei täällä ole teidän nimellä mitään pakettia.
Osasi sentään teititellä, mietin, ja verenpaine alkoi kohota.
– Takuulla on, kun velipoika sen Turusta postitti, ja mie sain saapumisilmoituksen!
– Eeei täällä ole mitään pakettia teidän nimellä, toisti partasuu.
Jaoimme juupas-eipäs-hetken, kunnes huomasin tutun teltan pötköttävän oikean puoleisen seinän toiseksi ylimmällä hyllyllä kuin jättimäinen rullakebab.
– Tuollahan se on, veljen teltta, ähättelin.
– Eeei, se on Kuljulaiselle postitettu teltta, väitti turpajouhimies vakavalla naamalla.

Tilanne vaikutti piilokamerajutulta, muttei ollut sitä. Tämä ZZ Top -kaveri todella väitti kivenkovaan, että kyseinen teltta oli osoitettu jollekin halavatun Kuljulaiselle. Siis Kuljulaiselle! Kaikkea sitä kuulee! Kaikenlaisia sitä leipä elättää! Onhan se tietenkin hyvä, ettei Matkahuollon hyllyistä noin vain jaella tavaraa kenelle hyvänsä, mutta joku tolkku voisi olla! En muista, miten sain partamooseksen vakuutetuksi siitä, että minulla oli oikeus noutaa se nyssäkkä, mutta poistuin joka tapauksessa voittajana teltta kainalossa kuin Kurt Russell Tulimyrkyssä (siinä kohtaa, kun hän pelastaa pikkulapsen palavasta talosta). Nupeldan pitserian kohdalla loin silmäyksen saaliiseeni: telttaan kiinnitetyssä Matkahuollon lapussa tosiaan luki vastaanottajan kohdalla Juukko Kuljulainen. Kotona tarkastin väestörekisteristä: Suomessa ei ole koskaan ollut kirjoilla yhtään Kuljulaista.

Tarinan opetus: Jos kirjoitustaidon avulla on tarkoitus välittää tietty viesti eri puolelle maata, asiaa edesauttaa se, jos käytetään yhteistä merkkijärjestelmää. Silloin ei a muutu noin vain u:ksi eikä r-kirjain älläksi. Mutta toisaalta: se, mikä yhteisymmärryksessä voitetaan, se komiikassa hävitetään. Esimerkiksi väärinymmärretyt laulunsanat ovat merkittävä komiikan alalaji. Ja kenties voin joku kaunis päivä käyttää Kuljulaista romaanihenkilönä, silloin vielä kiitän Matkahuollon partajehua tinkimättömyydestä.


Ei kommentteja: