perjantai 20. helmikuuta 2015

B.A.S.K.E.T.B.A.L.L. 9/10

L niin kuin Lyska

Kurki pitkine jalkoineen oli varma kevään merkki Lyskalla: nimittäin Katajan valmentaja Mikko "Mile" Kurki* ja ykköspelaaja Jukka "Julle" Tolvanen tulivat heittelemään ilman paitaa, ruskettuneina jo ennen kesää. Myös Ketse Kettunen saapui Aakun kanssa donkkailemaan kuluneella viininpunaisella pallolla. Itseä harmitti, kun en koskaan yltänyt yhtä hyvin. Kataja viihtyi hyvin Lyskan suunnalla, samoin lehmus, mänty ja JoKoPo. Siellä taituroi usein myös jonglööri nimeltä Miika, joka heitti erikoisella tyylillä, mutta tarkasti kuin Larry Bird.
–No, jos monta pientä palloo pyssyy hallussa, niin miksei yks isoki?

Kentän ohi vaelsi hippiäisiä, varsinkin Ilosaarirockin aikaan. Ja pensasaidassa kuhisivat mitkälie ötökät, kun sieltä usein palloa haettiin. Kesken eräiden pelien Larus argentatus syöksypommitti Monosen deltoideuksen etuosaa, koska mies muistutti erehdyttävästi patsasta. Lyskan mäntyjen varjossa pelattiin myös sikana American Ballia: paras versio oli sellainen, jossa 11. ja 21. vapari piti tehdä vasurin hookilla. Ja jos heitti helan (eli ei osunut korirenkaaseen tai levyyn), pisteet nollautuivat - ei pöllömpi peli. Kävin Lyskalla usein yksinkin: kuhanpahan treenasin layuppeja eri kulmista Vode Voutilaisen opettaman rutiinin mukaisesti. Hyvät muistot jäi Lyskasta: ei vakavia loukkaantumisia eikä kettuiluja.

P.s. Seuraavassa ja viimeisessä jaksossa on aiheena lajinvaihto.

*Katajan jälkeen Kurki on valmentanut ainakin Panttereita ja Pussihukkia.

Ei kommentteja: